Mitä se venäläinen matkailija oikein haluaa?

Olin eilen Pietarissa kerrassaan upeassa Deep Purplen konsertissa. Reilusti yli 10 000 ihmistä nautti täysillä Ian Gillanin upeasta äänestä ja Steve Morsen mielettömistä kitarasooloista. Olin itse aivan lavan edessä ja ihastelin sieltä käsin täyttä hallia ja sen tunnelmaa. Ei voinut välttyä ajatukselta, että musiikki tosiaankin yhdistää ihmisiä yli rajojen.

Deep Purple Pietarissa 27.10.2012.

Aloin pohtia niitä muutamia suurempia konsertteja, joissa olen käynyt. Esim. Jethro Tullin konsertit sekä Pietarissa että Helsingissä, Apocalyptica Pietarissa ja Savonlinnassa ja James Blunt Maltalla ja Helsingissä. Jokainen näistä konserteista on ollut uniikki kokemus, mutta en kyllä ole huomannut juurikaan eroja suomalaisessa, venäläisessä tai maltalaisessa konserttiyleisössä. Samanlaisia tyyppejä löytyy joka puolelta: ylihumalaisia örvelöitä, jotka heiluessaan niittailevat kaikki lähellä olevat katsojat, innokkaita isiä, jotka kantavat lapsiaan olkapäillään, ylipienissä vaatteissa heiluvia tyttösiä, jotka pyrkivät kiinnittämään huomiota itseensä jne. Kaikkia näitä tyyppejä yhdistää rakkaus musiikkiin, muuta yhteistä ei välttämättä sitten löydykään.

Rokkievästä pietarilaisittain.

Istuimme ennen Deep Purplen konserttia hallin ravintolassa syömässä Sibyllan nakkisämpylöitä. Joku matkailun asiantuntija on väittänyt, että venäläiset eivät kyllä syö mitään pikaruokaa vaan heille pitää olla tuoretta kalaa ja aitoja makuelämyksiä. No kas vain, hallilla joka toisella on oli kädessään makkarasämpylä tai burgeri. Oli ihan pakko alkaa miettiä, että mitenkä nämä venäläiset, jotka eivät syö pikaruokaa voivat sitä nyt täällä vedellä. Ihan samanalaista burgerkansaa näyttävät tällaisissa tilaisuuksissa olevan kuin me suomalaisetkin. Minäkin suuri kulinaristi nautin suuresti nakkisämpylän ja skumpan yhdistelmästä. Tähän ympäristöön se sopi oivasti.

Fantasiaa vai aitoja asioita?

Samainen Deep Purplen konsertti pisti myös miettimään sitä, että kun on riittävän hyvä, niin ei tarvitse mitään ylimääräistä kuorrutusta tukemaan ydinosaamista. Purplella ei ollut minkäänlaista rekvisiittaa lavalla, äijät luottivat yli 40-vuoden kokemukseen ja omaan karismaansa. Eivätkä suotta luottaneetkaan, se riitti saamaan hallin hurmokseen. Jos vertaa tätä esim. Madonnaan, joka tarvitsee ympärilleen miljoonaluokan shown, niin ollaan taas asian ytimessä.

Nykyisin myös matkailukohteisiin rakennetaan toinen toistaan hienompia fantasiamaailmoja. Hyvä niin, sillä on paljon ihmisiä, jotka nauttivat näistä keinotekoisista elämyksistä. Mutta kannattaa myös muistaa, että ilman kuorrutustakin voi pärjätä kun on vaan pirun taitava. Sen Deep Purplen ja mm. Leonard Cohenin konsertit ovat osoittaneet. Keinotekoiset fantasiamaailmat tulevat ja menevät, aidot asiat kantavat vuosikymmenestä toiseen. Trendien mukaan kulkeminen vaati jatkuvia investointeja uusimpiin härpäkkeisiin, aitojen elämysten rakentaminen vaatii jatkuvaa kovaa työtä, sillä tässä kentässä sinun on oltava aidosti hyvä, yksi maailman parhaista. Ja sinun on oltava sitä intohimoisesti. Tässä miettimistä ainakin itselle.

Niin, se venäläinen asiakas   

Mitä enemmän asiaa pohtii, sitä vakuuttunemmaksi tulee siitä, että ei ole enää tätä päivää järjestää "opi tuntemaan venäläinen asiakas" -kursseja. Tärkeintä on oppia tuntemaan omien potentiaalisten asiakkaiden arvomaailma, tulivatpa he mistä maasta tahansa. Minkälainen ihminen arvostaa niitä palveluja, joita minun yritykseni tarjoaa? Kuinka löydän hänet ja kuinka voin palvelella häntä entistäkin paremmin? Kuinka hänen ostokäyttäytymisensä ja vaatimuksensa muuttuvat. Sillä maailma muuttuu koko ajan, samoin asiakkaiden käyttäytyminen. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttua mukana. Ja sehän tästä niin mukavan homman tekeekin:-)

Helpointa segmentointi on silloin kun toteaa, että minun asiakkaani on +40-vuotias venäläinen. Mainittavaa hyötyä tällaisesta segmentoinnista ei tosin ole. Mietippä itse ovatko kaikki yli 40-vuotiaat samanlaisia tai pitävätkö samanlaisista asioista.

Segmentointi matkailualalla ei ole kaikista yksinkertaisinta puuhaa, mutta jotenkin se pitäisi pystyä tekemään. Miten muuten pystyt valitsemaan oikeat kanavat ja tekemään kustannustehokkaasti myyntiä ja markkinointia?

Pelit osana markkinointia

Olen pitänyt jo tovin ajatusta pelimarkkinoinnista varsin kiehtovana ja miettinyt monta kertaa, että heti kun on enemmän aikaa niin tutustun aiheeseen paremmin. No aika on käytetty aina johonkin muuhun, mutta tämän tehtävän myötä sitä sitten olisi pitänyt löytyä pelaamiseen ja siitä raportointiin.

Jokunen päivä sitten päätin, että nyt on vihdoin aika ottaa ensi askeleet pelimaailmaan. Menin sivuille, josta löytyy Ilkan linkkejä erilaisiin peleihin ja aloin sieltä sitten tutustumaan niihin melko summamutikassa. Opiskeluryhmän FB-ryhmässä suositeltiin Dear Esther -peliä, joten arvelin kokeilla sitä ensimmäiseksi. Sainkin pelin ladattua, mutta kun yritin aloittaa pelaamisen, peli ilmoitti, että yhteyteni on liian hidas, ja näin ollen pelaaminen ei onnistu. No jaa, koska en töissäkään voi pelata, niin tämä peli oli sitten käsitelty tämän ilmoituksen myötä.

Melominen Saimaalla on elämys, verkkopelit taas - hmm.

Seuraavaksi kävin lataamassa Hattrick-nimisen pelin. Siihen yhteyteni nopeus riitti, mutta en ymmärtänyt pelin sisällöstä mitään. Minä olin joku manageri, jolla oli joukko epämääräisiä pelaajia ja jostain tuli aikataulu peleistä, joita olis pitänyt pelata jossain ja joskus. Tässä vaiheessa totesin, että jos en saa kurssia läpi ilman pelaamatta pelejä, niin siinä tapauksessa en sitten saa.

Mutta, mutta. Lopulta päädyin Advergames.com-sivuille ja löysin sieltä Byzantium Tests -nimisen mainospelin. Pelissä tehdään erilaisia persoonallisuustestejä ja niihinhän on helppo jäädä koukkuun, koska itsensä analysointi on aina kiinnostavaa.

Pelit osana markkinointia

Pelimarkkinoinnin sanotaan olevan yksi nopeimmin kasvavia markkinoinnin muotoja. Pelit ovat monessakin mielessä erittäin tehokas markkinoinnin työkalu. Tässä muutamia syitä CreaCom Oy:n mukaan:

• Pelit innostavat ja luovat vahvan tunnesiteen myös pelissä mukana olevaan brändiin
• Peliä pelataan uudestaan ja uudestaan, jopa vuosien ajan
• Sosiaalisten pelien kohderyhmä on houkutteleva: 30-40 vuotiaat, hyvin toimeentulevat henkilöt
• Sosiaalinen kommunikointi mahdollistaa pelin nopean leviämisen (esim. Facebookin kautta)
• Mitattavuus - Pelaajan toimia voidaan seurata ja hyödyntää niitä viestintään
• Pelit ovat hauskoja

Pelimarkkinoinnin muodot

Pelimarkkinoinnissa on ainakin kolme erilaista muotoa: pelin sisäinen mainostus, täysin uudet mainospelit ja olemassa olevista peleistä asiakkaille brändätyt pelit.

Pelien sisäisen mainoksen voi toteuttaa helpoimmin ostetuilla mainoksilla, joita näytetään mainosraha-perustaisissa peleissä. Toinen tapa on saada oma tuote osaksi peliä. Aihetta googlaillessa nousee selvästi esille, että jos tuote sopii pelin luonteeseen, se ei juurikaan ärsytä pelaajia vaan parhaimmillaan nostaa tuotteen myyntiä selvästi. Jos tuote ei sovi pelin teemaan, niin mainonta koetaan ärsyttävänä. Osa pelaajista tuntuu jopa pitävän siitä, että että pelissä ei osteta virvoitusjuomaa vaan se voi olla Coca Colaa tai Fantaa.

Toinen pelimarkkinoinnin muoto, mainospelit, ovat mainostajille kokonaan tehtyjä pelejä, joita mainostajat voivat jakaa asiakkailleen ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan esimerkiksi ostosten yhteydessä. Toinen tapa tehdä mainospelejä, on tehdä niistä kaksi erillistä versiota joista toista, pienempää versiota käytetään tiedottamaan uutuuksista ja kampanjoista asiakkaille, ja toista jatkamaan brändikokemusta ostotapahtuman jälkeen.

Näistä mainospeleistä esimerkkinä siis peli, jota itse pelasin eli Byzantium Tests. Pelissä tehdään hieman outojakin persoonallisuustestejä teemalla Are you normal?. Itse testin aikana ei mainoksia näy, vaikka testin luonne on sellainen, että tuotemainontaa kysymysten vaihtoehdoissa voisi tehdä. Testin lopussa tulosten saamisen yhteydessä tulee esille pelin sponsorikin, joka tässä tapauksessa on Cinemax. Tässä pelissä sponsorin rooli jää kyllä todella pieneksi.

Ruutukaappauskuva Golden Pistachio -pelistä.

Kolmatta pelimarkkinoinnin muotoa voidaan toteuttaa muuttamalla jo tunnettu peli täysin mainostajan brändin mukaiseksi, ja hyödyntää näin pelin jo saanutta huomioarvoa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Wonderful Pistachios –yritykselle brändätty Angry Birds –peli The Hunt for Golden Pistachio. Peli on muuten aivan normaali Angry Birds -peli, mutta pelin eri paikoissa on pistaasipähkinöitä. Pelin sivussa kulkee myös koko ajan teksti "osta nyt". Ja nappulaa painamalla löydät lähimmin kaupan, josta näitä Golden Pistachio -pähköinöitä saa. Tämä mainosmuoto upposi hyvin ainakin minuun ja tuote tulee erittäin hyvin esillä tällä tavoin.

Pelit toimivat parhaimmillaan muiden markkinointitoimenpiteiden jatkona, jolloin ne tarjoavat mainostajille oivallisen kanavan brändin levittämiseen ja sitoutumisen nostamiseen. Nykyisin peleistä on lisäksi helppoa ja vaivatonta saada käyttäjätietoa esimerkiksi pelien latausmääristä, pelaajien demograafisista tiedoista sekä käyttökerroista, jolloin markkinoinnin tehokkuutta on helppoa ja edullista mitata.

Peleissä markkinointi kiinnostaa ehkä vieläkin enemmän kuin ennen tehtävän aloittamista. Tästä on hyvä jatkaa opintietä.

Matkailuelämykset verkossa - onko niitä?

Eipä ole ennen ollut tällaista tuskaa kotitehtävän tekeminen. Sinut pistetään kirjoittamaan essee aiheesta Elämyksiä verkossa, ja aineistoksi annetaan liuta opuksia, joissa ei puhuta sanaakaan verkkoelämyksistä, vain elämyksistä yleensä. Mitä enemmän tietoa googlaa ja suodattaa, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että ainakaan tällä hetkellä ei vielä ole olemassa elämyksiä verkossa, siis matkailutoimialalla. Sitähän me kuitenkin opiskelemme. Ja toisaalta miksi pitäisi ollakaan, siitähän me rahamme saamme, että ihmiset tulevat paikan päälle kalliilla rahalla rakennettuihin matkakohteisiin, emme siitä että tarjoamme heille elämyksiä verkossa.

Elämys on varsin monisäikeinen asia ja sen määritelmäkin Wikipedian mukaan varsin haastava: ”Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa arkipersoonaa, tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on siis huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Elämys on aina henkilökohtainen; ihminen määrittää itse oman elämyskokemuksensa. Elämyksiä ei siten voida takuuvarmasti tuottaa. On kuitenkin mahdollista luoda puitteet, joissa elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä.”

Jos kaikki nuo määritelmät pitäisi täyttyä, olisivat elämykset varsin harvassa. Toisaalta kun käy lueskelemassa amerikkalaisen elämysguru Joseph Pinen haastatteluja, niin hänen mielestään melkein mikä vaan voi olla aitoa. Ja sitähän tietenkin elämystaloudessa korostetaan, että jokainen määrittää itse oman elämyskokemuksensa, elämysten tuottajien on luotava ympäristö, joka mahdollistaa elämyksen kokemisen.

Itse lähtisin siitä, että matkailualalla elämykset tuotetaan matkakohteissa. Verkkoelämysten tehtävä on ihmisten houkuttelu matkakohteeseen ja parhaimmillaan elämyskokemuksen tukeminen paikan päällä. Myös lomaelämyksen jakamisvaihe voi muodostua ihan itsestään elämykseksi.

Toisaalta tulee mieleen, että yritetäänkö elämystaloudesta tehdä jotain liian monimutkaista. Usein pelkät valokuvat voivat olla elämyksiä tai johtaa elämykseen. Alla kaksi esimerkkiä. Ylimmäinen on valokuva, joka sai minut lähtemään Tbilisiin tutustumaan georgialaisen ruokakulttuurin saloihin ja sai aikaan jonkinlaisen muutoksen keittiössäni. Toinen kuva on kotirannasta, ja tuo kolmas kommentti kuvaa hyvin sitä, että kuva + kuvateksti saa katsojassa aikaan jonkinlaisen tunteen. Elämyksenkö? No ehkä ei, mutta jotain siihen suuntaan.

Tämä kuva johdatti elämysten lähteelle. Lähde www.hbl.fi

Kuva kotirannasta.

Eiköhän meidän matkailualan toimijoiden ole hyvä keskittyä tuottamaan elämyksiä omissa kohteissamme, tuottamaan elämyksellistä markkinointiviestintää ja kannustaa asiakkaitamme jakamaan elämyskokemuksiaan mahdollisimman laajasti. Näin ainakin minä aion toimia.