Valmismatkalaki ja kuluttajansuoja

Valmismatkalain mukaan valmismatkalla tarkoitetaan etukäteen järjestettyä matkailupalvelujen yhdistelmää, joka sisältää vähintäänkin kuljetuksen ja majoituksen tai toisen näistä ja jonkin muun olennaisen matkailupalvelun; tässä tarkoitettuna palveluksena ei pidetä kuljetukseen tai majoitukseen liittyvää oheispalvelusta, kuten ruokailu-, ajanvietto- tai kokousjärjestelyjä, eikä muuta vastaavaa palvelusta, joka ei määräävästi vaikuta kokonaisuuden sisältöön ja hintaan. Valmismatka voi olla sekä kotimaan- että ulkomaanmatka. Valmismatkalakia sovelletaan, kun matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen yön aikana.  www.avi.fi.

Mr. Mallorca toimii oppaana Espanjaa suuntautuvilla valmismatkoilla:-)

Valmismatkalainsäädäntöön Suomessa kuuluvat valmismatkalaki ja laki valmismatkaliikkeistä. Edellinen koskee matkustajan ja matkanjärjestäjän välistä sopimussuhdetta ja jälkimmäinen matkanjärjestäjien rekisteröintiä ja velvollisuutta asettaa vakuus. Vakuus turvaa matkustajien paluukuljetukset ja ennakkomaksujen palautukset konkurssitilanteessa.

Kuluttajavirasto ylläpitää rekisteriä Suomessa toimivista valmismatkaliikkeistä. Matkanjärjestäjien ja ulkomaisten matkanjärjestäjien välittäjien on annettava vakuus Kuluttajavirastolle. Jos valmismatkat laskutetaan matkan jälkeen, Kuluttajavirasto voi vapauttaa matkanjärjestäjän vakuudesta. Matkanvälittäjillä ei ole vakuutta, joten välittäjän on kerrottava valmismatkan ostajalle vastuullinen matkanjärjestäjä.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä tehtyihin kauppoihin sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajan velvollisuus on maksaa tavaran tai palvelun hinta kokonaan ja sovittuna aikana. Myyjän velvollisuus on toimittaa sovitunlainen tuote sovittuna aikana ja sovittuun hintaan. Kaupan molempien osapuolten on pidettävä kiinni sopimuksesta eikä kumpikaan voi sitä yksin muuttaa.

Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyä tavalla, joka suojaa henkilön yksityiselämää. Verkkokauppapalvelussa on henkilötietojen käsittelylle lain suomat edellytykset. Verkkokaupankäynti toteuttaa henkilötietolain yhteysvaatimuksen, jonka mukaan henkilötietoja saa käsitellä, ”jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan”. Henkilötietolaissa on säädetty rekisterinpitäjälle huolellisuusvelvoite. Sen mukaan henkilötietoja tulee käsitellä laillisesti ja huolellista ja hyvää tietojenkäsittelytapaa noudattaen.

Kambodzassa Budha huolehtii kuluttajansuojasta. Suomessa onneksi laki.

Henkilötietolakiin on kirjattu ns. suunnitteluvelvoite, jonka mukaan henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä. Myös henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, eli miksi henkilötietoja kerätään, on määriteltävä. Henkilötietolakiin sisältyy myös esimerkiksi tarpeellisuusvaatimus, jonka mukaan kaikkien käsiteltävien henkilötietojen tulee olla tarkoituksen kannalta tarpeellisia.

Verkkokauppapalvelun tarjoajan tulee laatia jokaisesta henkilörekisteristä rekisteriseloste, jossa tulee olla muun muassa rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus. Myös eri käyttötarkoituksia varten kerättävistä tiedoista on laadittava erilliset rekisteriselosteet. Rekisteriselosteiden on oltava jokaisen saatavilla. Verkkokauppapalvelussa rekisteri on luonnollista sijoittaa verkkokauppasivustolle.

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkeinon harjoittajan ja kuluttajan välinen sopimus ei päde niiltä osin, joissa se antaa kuluttajalle huonomman suojan kuin kuluttajansuojalaki. Pätemättömien säännösten tilalla sovelletaan kuluttajansuojalakia.

Etämyyntisäännökset

Etämyyntiä ovat mm. puhelinmyynti, postimyynti, verkkokauppa ja tv-shoppailu. Tavaroiden etäkaupassa ostopäätös perustuu yleensä pelkästään kuvaan ja tekstiin, eikä asiakkaalla ole tuotteen tutkimis- ja kokeilumahdollisuutta. Siksi etäkaupan kulmakivenä on aina ollut tietyn pituinen kaupan peruuttamisoikeus sekä se, että tuotetta pitää voida tietyin ehdoin kotona tutkia.

Etämyynnin peruuttamisaika on aina vähintään 14 päivää ja peruuttamisoikeus koskee valtaosaa tuotteista. Tuoteryhmät, joiden kohdalla ei ole etämyynnin peruuttamisoikeutta, on lueteltu laissa. Kuluttajalle pitää kertoa oikeudesta peruuttaa kauppa ja antaa peruuttamisohjeet. Jos peruuttamisoikeutta ei tietyissä lain sallimissa tilanteissa ole, asiasta on kerrottava.

Onnistuneen ostoksen päälle on aina syytä ottaa lasi kuohuvaa. Muista kuitenkin, että verkkokaupassa sinulla on palautusoikeus jos tuote ei olekaan sitä mitä luulit.

Kuluttaja voi tehdä peruuttamisilmoituksen joko suullisesti tai kirjallisesti. Myös tavaran palauttaminen tai paketin noutamatta jättäminen katsotaan peruuttamiseksi. Peruuttamisilmoituksen muodolle ei voi yleensä asettaa tämän enempää vaateita. Siksi esimerkiksi sellainen vaatimus ei käy, jossa kuluttajan on otettava yhteys yrityksen asiakaspalveluun ja saatava sieltä palautusnumero.

Yritys maksaa normaalit palauttamismaksut. Jos tuote voidaan palauttaa tavanomaisesti postitse, yritys vastaa palautuskuluista. Vain silloin, jos palautus esimerkiksi kokonsa tai painonsa takia edellyttää erityiskuljetusta, voidaan lähetyskuluja vaatia kuluttajalta. Asiasta on mainittava ehdoissa. Muuten yritys ei voi vaatia kuluttajaa maksamaan normaaleja postimaksuja kaupan peruuntuessa tai monimutkaistaa palautusprosessia yrityksen omilla käytännöillä.

Muotovapaus

Yritysten välisessä kaupassa on sopimusvapaus eli osapuolet voivat päättää sopimuksiensa oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi näitä sopimuksia koskee muotovapaus eli laki ei määrää sopimuksen muotoa, vaan yritykset voivat tehdä keskinäiset sopimuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimus voi olla esimerkiksi suullinen tai sähköinen.

Myös kansainvälistä kauppaa koskee sopimusvapaus ja muotovapaus. Kiistatilanteissa sovitut asiat on kuitenkin pystyttävä todentamaan, joten sopimusehdot, yritysten oikeudet ja velvollisuudet on syytä sopia kirjallisesti.

Lähteet: Valmismatkalaki, kuluttajansuojalaki, henkilötietolaki.