Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle Suomessa

Suomessa on noin 4,5 miljoonaa internetin käyttäjää, ja heistä 75 prosenttia on joskus ostanut verkosta jotain. Lopuista kolmannes uskoo joskus ostavansa ja kaksi kolmannesta aikoo jäädä verkkokaupan ulkopuolelle. Näille ulkopuolelle jäävillekin aika tulee tekemään tehtävänsä.

Kun tiedetään, että eniten verkosta ostetaan matkailutuotteita, ei verkkokaupan merkityksestä Suomen matkailuelinkeinolle tarvitsisi kirjoittaa tämän enempää. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että suomalaisten matkailuyritysten sähköisen liiketoiminnan osaaminen on aivan lasten kengissä, eikä etenkään pienemmillä toimijoilla tunnu olevan edes ymmärrystä asian tärkeydestä.

Muutama sananen merkityksestä – kaikesta huolimatta

Suomalaista verkkokäyttäytymistä tutkiva TNS Gallup toteaa Vertaa.fi –sivustolle tekemässään tutkimuksessa osuvasti, että ”online Suomi on näivettynyt” ja ”senioritkin surffaa”.  78 % ko. kyselyyn vastanneista totesi, että ostaa nykyään matkailutuotteita enemmän netistä kuin ennen ja 65 %, että netti on aiempaa tärkeämpi informaatiokanava. Lähes puolet 56-79 vuotiaista oli ostanut matkailupalveluita netistä (46%)  Jos asiakkaat sanovat näin, niin onko matkailutoimialalla todellakaan varaa olla olematta siellä, missä asiakkaat ovat? Ei kai sentään.

Naiset ostavat aktiivisesti lentolippuja netistä.

Otetaanpa esimerkiksi lentoliput. Lentoyhtiöiden ansiokkaan toiminnan ansioista lentojen ostaminen netistä on suomalaisillekin arkea. Yllä mainitun tutkimuksen mukaan jo yli puolet kaikista suomalaisista naisista (51%) on ostanut lentoja verkosta. Lentojen ostajissa korostui 31-55 -vuotiaiden ikäryhmä, missä 58% oli hankkinut lippuja netistä. Syinä sille miksi vastaajat eivät olleet ostaneet lentoja netistä olivat: vastaaja ei matkusta lentokoneella (37%) tai käytä internetiä (17%). Enää kymmenesosa vastaajista (10%) varaa mieluiten lentonsa matkatoimistosta. Siis vain 10 % ei halua tehdä ostosta verkossa!

Vuonna 2011 suomalaiset tekivät verkko-ostoksia yhteensä yli 10 miljardin euron edestä, ja tästä summasta kulutettiin matkailuun noin 3,6 miljardia euroa. Tutkimus osoittaa, että matkailupalveluja ostetaan verkosta huomattavasti aiempaa useammin ja entistä useammalta palveluntarjoajalta.

Verkkokaupan muutos

Helsingin Sanomissa oli 17.4. kiinnostava artikkeli otsikolla "Hissit oppivat ihmisten tavoille". Artikkelin mukaan hissien suunnittelussa otetaan yhä enemmän huomioon ihmisten käyttäytyminen ja kulttuuriset erot. Amerikkalaisille tehdään nopeita hissejä ja aasialaisille hiljaisia. Sama asia koskettaa mielestäni myös verkkokauppaa; kaikessa yksinkertaisuudessa ne menestyvät, joiden verkkokaupat oppivat "ihmisten tavoille". Ne, jotka jäävät kehityksen kelkasta tai unohtavat ihmisten tavat, ovat häviäjiä.

Luulen, että tulevaisuudessa verkkokauppa ei ole kauppa vaan enemmänkin ostarityyppinen paikka, jossa on kiva hengailla tuttujen kanssa ja shoppailla yhdessä. Taloussanomien bloggari Ville Tolvanen listaa hyvän verkkokaupan ominaisuuksia. Allekirjoitan mieluusti nämä kaikki.

1. Kokemuksellisuus – teemat, kampanjat, videot kuvat ja väittämät. Kauppa kommunikoi ja flirttaa kanssani.
2. Yhteisöllisyys – kirjautuneena saan etuja, pääsen ensi-iltaan, saan kokeilla. Tiedän eniten ensimmäisenä. Ainakin tuntuu siltä.
3. Interaktiivisuus – Kauppa ei ”spämmää” vaan käy järkevää dialogia ”ajankohtaisista” asioista.
4. Suosittelu – Tiedän ketkä muut asioivat, kenelle kauppa on tarkoitettu ja mihin se pyrkii. Kaupalla on siis selkeä profiili.
5. Aktiivisuus – Spämmäys toimii äärirajoilla mutta ei ärsytä koska se on relevanttia ja kiinnostavaa. Useimmat viestit menevät ohi mutta jotakin otsikosta tai teemasta jää yleensä mieleen.

Digitaloudessa jokainen voi luoda rakastamistaan asioista uudenlaisen elämäntavan, rakentaa yhteisöjä, harrastaa ja tehdä liiketoimintaa itselle tärkeimmistä aiheista. Asiakkaatkin löytävät vahvimmat verkostot. Samalla työ, vapaa-aika ja harrastukset muodostavat elämäntavan aidosti tärkeiden asioiden ympärille. Myös shoppailu tapahtuu tulevaisuudessa yhä enemmän näissä paikoissa ja verkostoissa.

KVG

Ja Google jos kuka sen verkkokaupan tulevaisuuden tietää. Tässä siis Googlen näkemys asiasta, eikä huono näkemys lain. Eli Project Glass, olkaa hyvä....

Ja ne kasvukäyrät?

Jos miettii tuota yllä olevaa Googlen videota, niin kasvun rajana voi olla vain mielikuvitus. Uskon siis vahvasti siihen, että verkko-ostaminen jatkaa kasvuaan. Toki kasvukäyrät varmasti hiipuvat, mutta kasvua on luvassa vielä pitkään. Matkailualalla on vielä paljon tuotteita, joita ei saa verkosta lainkaan ja esim. lisäpalvelujen myynti on lähes olematonta. Kehittyvät päätelaitteet tekevät verkko-ostamisesta yhä helpompaa, eikä ostaminen ole sidottu paikkaan. Täältä löytyy mielenkiintoinen tutkimus siitä kuinka älypuhelimien omistajat käyttävät sähköisiä matkailupalveluja.

Kasvua saattavat rajoittaa esimerkiksi tietoturvaan liittyvät kysymykset sekä EU:n sisällä maittain vaihteleva kuluttajalainsäädäntö ‒ kauppiaat eivät välttämättä uskalla myydä muihin maihin. Kasvua rajoittavia tekijöitä voivat olla myös kuluttajien luottamus verkko-ostamista kohtaan. Monissa paikoissa listataan kasvun esteeksi Suomessa se, että suomalaiset tekevät kauppoja vain suomeksi. Tämä ongelmahan ratkeaa sillä, että kaupat tehdään sillä kielellä, missä potentiaaliset asiakkaat ovat. Ei siis mielestäni mikään kummoinen este.