Netin vaikutus matkailuyritysten arvoketjuun

Seuraavaksi pitäisi sitten pohtia miten Internet on vaikuttanut matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketjuun ja miten konkreettisesti matkailun tuotantoverkoston toimintaa voidaan tehostaa sähköistämällä verkoston liiketoimintaprosesseja. Lähdetäänpä liikkeelle siitä sähköistämisestä.

Kesämaan sähköinen markkinointikampanja.

Mitä yritykset tavoittelevat sähköistäessään liiketoimintaansa ja miksi ne siihen ryhtyvät? Yritystä ympäröivät olosuhteet muuttuvat koko ajan, ja yritysten on pystyttävä vastaamaan näihin yhä kasvaviin vaateisiin. Kova kilpailu, asiakkaiden nouseva vaatimustaso, sosiaaliset ja ympäristön asettamat paineet sekä teknologian tuomat paineet tekevät yrityksen toiminnasta entistä haasteellisempaa. Tällaisissa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa menestyy yritys, joka pystyy nopeasti reagoimaan ongelmiin ja osaa hyödyntää kohtaamansa mahdollisuudet nopeasti ja tehokkaasti.

Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa kilpailuedun saavuttamiseen tähtäävää toimintaa. Kilpailuetua ei siis haeta vain Internet-liiketoiminnasta, vaan yritysten ydinliiketoiminnasta tietoverkkojen mahdollisuuksien avulla.

Yrityksen tietojärjestelmien ja tiedon välityksen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Bill Gates on sanonut, että informaation hallinta on nykypäivänä yrityksen ainut differointikeino: se ratkaisee, onko yritys voittaja vai häviäjä. Informaatiota hallitaan erilaisten tietojärjestelmien avulla, joista muodostuu yrityksen

tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Yhtenäisen arkkitehtuurin luominen on yksi suurimmista haasteista, joita yritys järjestelmiä käyttöönottaessaan kohtaa.

Tietoverkkoja hyödyntävillä tietojärjestelmillä, kuten esimerkiksi asiakkuudenhallintajärjestelmillä, yritys voi kerätä systemaattisesti enemmän tietopääomaa asiakkaistaan ja sitä analysoiden tarjota asiakkaalle suuremman arvon. Tämä vähentää yrityksen painetta kilpailla hinnalla. Prosessien uudistaminen mainitaan usein sähköisen liiketoiminnan lähtökohtana. Jatkuva parantaminen ei suoranaisesti  liity sähköiseen liiketoimintaan, vaan on ylipäätään edellytys kilpailukyvyn syntymiselle. Yrityksen on koko ajan pyrittävä parantamaan asiakkaalle tarjottavaa arvoa suhteessa yrityksen kilpailijoihin.

Arvoketju

Porterin mukaan arvoketju on käsite, joka kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta
valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe sekä sen yksittäinen prosessi nostavat tuotteen arvoa. Arvoketjusta olisi pyrittävä tekemään mahdollisimman yksinkertainen ja siitä olisi poistettava kaikki asiakkaalle arvoa tuottamattomat vaiheet. Arvoketjumallin tarkoitus on maksimoida ketjun tehokkuutta kustannuksia pienentämällä sekä asiakkaan kokemaa arvoa nostamalla differointia hyödyntäen. Kun puhutaan Internetin vaikutuksista arvoketjuun, tarkastellaan muutoksia, joita laajeneva Internetin hyväksikäyttö yritysten ja kuluttajien kohdalla aiheuttaa.

Netti mahdollistaa yritysten välisen reaaliaikaisen kommunikaation, jossa tarjoukset, tilaukset, maksut ja sopimukset kulkevat suojatussa muodossa osapuolten välillä. Internetin mukanaan tuoma teknologia mahdollistaa huomattavat kustannussäästöt arvoketjun eri vaiheissa. Kustannussäästöjä voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta:

1. automaation seurauksena toteutuneet kustannussäästöt
2. arvoketjun lyhenemisen seurauksena syntyneet säästöt
3. tuotantoprosessin läpimenoajan ja laadun parantuminen

Suurimmat yrityksen sisäiset kustannussäästöt saavutetaan automatisoimalla mahdollisimman monet rutiiniluontoiset tehtävät. Käytännössä tämä merkitsee varastokirjanpidon, laskutuksen, tilausten ja muiden operatiivisten osa-alueiden integroimista yhdeksi tietoverkoksi.

Tehokkaimmillaan arvoketjun automatisointi toteutuu, kun kaikki välittäjät integroivat järjestelmänsä yhteistyötahojen kanssa. Verkkoteknologiaa hyväksi käyttävät yritykset ovat lisäksi houkuttelevampia yhteistyökumppaneita, koska Internetin mukanaan tuomat tekniset ratkaisut ovat helposti integroitavissa toisiinsa. Näin koko arvoketjun tehokkuus paranee ja lisäarvo saavutetaan pienemmillä kustannuksilla.

Matkailuyritysten maailman netti on heittänyt ylösalaisin. Asiakkaat haluavat suunnitella ja varata matkoja 24/7. Matkailutuotteet on löydyttävä tärkeimmistä myyntikanavista, tietoa on löydyttävä netistä riittävästi ja asiakkaat arvioivat matkailutuotteita julkisesti. Toiminta on entistä läpinäkyvämpää, tehokkaampaa ja netin myötä on mahdollista löytää helposti aivan uusia asiakasryhmiä.

Ville Valorinta kirjoittaa blogissaan, että majoittajien näkökulmasta ollaan siirtymässä jakelukanavahallinnasta sosiaalisen median hallintaan. Sosiaalinen media on asiakkaiden näkökulmasta läsnä koko polulla ja samoin hotellien pitää tunnistaa varaustilanteen lisäksi keskeiset valintoihin ja päätöksiin liittyvät vaiheet unohtamatta majoituksen jälkeistä aikaa. Matkailijan näkökulma löytyy myös omasta blogistani, jossa kuvaan helmikuussa tekemäni Kambodzan matkan vaiheita.

Inspiraation lähteet lomakohteen valintaa tehtäessä.

Jos aikaisemmin netissä varattiin matkoja, on netti nykyään läsnä kaikissa matkan vaiheissa. Googlen mukaan hakukone on matkailuinspiraation numero yksi ainakin Suomessa. 73 % suomalaisista käyttää hakukonetta apuna matkan suunnittelussa ja 69 % ostaa matkan verkosta. Digitaalisuuden merkitys kasvaa, mitä syvemmälle matkan ostoprosessissa edetään. Myös mobiilin merkitys kasvaa huimaa vauhtia, tällä hetkellä jo yli 20 % matkahauista tehdään Googlen mukaan mobiilisti. Tässä kentässä matkailuyrityksen pitää pystyä tuottamaan elämyksiä oikealle kohderyhmälle, oikeissa kanavissa.

Globaalit jakelujärjestelmät

Matkailupuolella kolme suurinta GDS-järjestelmää ovat Amadeus, TravelPort ja Sabre. Yleensä näissä järjesetelmissä ovat mukana vain suurimmat toimijat, koska yrityksillä pitää olla tarpeeksi suuri kapasiteetti päästääkseen mukaan. Myös muita vaatimuksia, esim. sijainnin suhteen on.

GDS. Lähde: Kirsi Mikkolan luentomateriaali.

GDS-järjestelmien kautta yritykset saavat tuotteensa myyntiin moniin kanaviin ja maailmanlaajuisesti. Näin aukeaa uusia businessmahdollisuuksia. Järjestelmiin liittyminen ei ole kuitenkaan ilmaista, joten kannattaa aina arvioida tapauskohtaisesti, onko liittyminen järkevää.

GDS järjestelmistä sanotaan, että ne tarjoavat tiedon puolueettomasti. Jokaisen järjestelmässä olevan tulee täyttää tietyt kriteerit ja jokaisesta esitetään yhteismitalliset ja helposti vertailtavat tiedot. Tämä vie osaltaan matkailun laatukäsitettä eteenpäin.